Utente:Yupik/Sami skolt

Da Wikipedia, l'enciclopedia libera.
Vai alla navigazione Vai alla ricerca
Il skolt sami
sääˊmǩiõll
Parlato inFinlandia e Russia
Locutori
Totalecirca 320[1]
Classificanon in top 100
Altre informazioni
ScritturaAlfabeto latino
Tassonomia
FilogenesiLingue uraliche

 Ugrofinniche
  Finnopermiche
   Finnovolgaiche
    Finnosami
     Sami
      Sami orientali
       Sami skolt
Statuto ufficiale
Ufficiale inFinlandia nel comune di Inari
Regolato daIstituto de ricerca per le lengue de Finlandia
Codici di classificazione
ISO 639-1sms
ISO 639-2sms

Il sami skolt (sääˊmǩiõll) è una lingua ugrofinnica, ed è una delle lingue sami parlate in Finlandia nel comune di Inari e nelle zone vicine russe di Petsamo. La parlano circa 320 persone come lingua materna.

Classificazione della lingua

[modifica | modifica wikitesto]

Il sami skolt è una delle 5 lingue sami di gruppo orientale, a cui appartengono anche il sami d'Inari, di Akkala, di Kildin e di Turja.[2]

Distribuzione geografica

[modifica | modifica wikitesto]
Distribuzione delle lingue sami. Il sami skolt è parlato nella zona 6.

Il sami skolt parlano principalmente nel paese di Sevettijärvi della municipalità di Inari e la lingua è una delle quattro lingue ufficiali della municipalità. In Finlandia la parlano approssimativamente 300 persone. Oltretutto in Russia 20–30 persone parlano il dialetto di Notozero (Njuõˊttjäuˊrr-) nelle zone vicine del lago Lovozero. Prima la parlano anche appresso a Neiden in Norvegia, ma questo dialetto è probabilmente morte.[2][1]

Storia della lingua sami skolt

[modifica | modifica wikitesto]

Koltansaamella oli aikoinaankin vain muutamia tuhansia puhujia. Suomessa koltansaamea puhuttiin ennen toista maailmansotaa neljässä kylässä. Petsamon alueelta Suonikylässä ja Trifonassa puhuttiin koltansaamea. Tämä alue kuitenkin luovutettiin jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle Moskovan välirauhan ehtojen mukaisesti. Petsamon alueelta evakuoidut koltat asutettiin sodan jälkeen suureksi osaksi Inarin kuntaan, Sevettijärven, Nellimin ja Näätämön kyliin. Osa koltista kuitenkin jäi Petsamoon, ja vielä nykyäänkin siellä asuu pieni kolttayhteisö. Evakoituminen rikkoi kolttien perinteisen kyläasutuksen ja heikensi kielen asemaa sodan jälkeen.[2]

Koltansaame oli hyvin pitkään vain puhuttu kieli. Sen kirjakieltä alettiin kehittää järjestelmällisesti vasta 1970-luvulla ja sen pohjaksi otettiin Suonikylän murre, mikä aiheutti hieman närää muiden murteiden puhujien keskuudessa. Syinä myöhäiseen yhtenäisen kirjakielen kehitykseen pidetään historiallisia tekijöitä, erityisesti sitä, että toisen maailmansodan jälkeen Suomeen siirretyt koltat puhuivat erilaisia murteita. Koltansaamea oli kirjoitettu jo vuosikymmeniä aikaisemmin erilaisilla ortografioilla, mutta mikään niistä ei vakiintunut yleiseen käyttöön.[3]

Vuonna 1973 ilmestyi Koltansaamen opas ja vuonna 1975 ensimmäinen koltansaamenkielinen aapinen. Sittemmin koltansaameksi on julkaistu oppimateriaalia, sanakirjoja ja lukukirjoja. Myös kirkollisia tekstejä on käännetty jo vuosikymmenien ajan.[3] 1970-luvulla Yleisradion saamelaistoimitus alkoi tuottaa koltankielisiä ohjelmia.[4] Vuosina 1978­–1986 julkaistiin neljä kertaa vuodessa koltankielistä lehteä Säämođđâz (”Kolttauutiset”), mutta lehden toiminta jouduttiin lakkauttamaan rahoitusvaikeuksien ja toimittajien vähäisyyden takia.[5][6]

La situazione contemporanea

[modifica | modifica wikitesto]

Koltansaamea puhuu enää noin 320 henkilöä. Monet Suomessa asuvat koltansaamen puhujat puhuvat myös suomea ja Venäjällä asuvat venäjää. Koltansaamenkielinen väestö on melko ikääntynyttä.[1] Vuonna 2006 arvioitiin, että äidinkielenään koltansaamea puhuvista nuorin oli jo yli 30-vuotias.[6] Tätä nuoremmat eivät yleensä pysty keskustelemaan koltaksi, vaikka ymmärtäisivätkin sen, mitä heille puhutaan.[5]

Koltansaamen kieli on vuonna 1992 voimaan tulleen ja vuonna 2003 uudistetun saamen kielilain mukaan yksi Suomen saamelaisalueen virallisista saamelaiskielistä, jolla voidaan asioida viranomaisten kanssa sekä suullisesti että kirjallisesti. Saamen saa myös ilmoittaa äidinkielekseen.[7] Kielilain vaikutuksesta esimerkiksi Inarin kunnan ilmoituksia on julkaistu lehdissä myös koltansaameksi. Ongelmaksi ovat kuitenkin muodostuneet lehtien käyttämät merkistöt, jotka ovat soveltuneet huonosti kielen kirjoittamiseen. Tämän seurauksena koltansaamea äidinkielenään puhuvat henkilöt eivät ole usein saanet kuulutuksista lainkaan selvää. Toisaalta virheelliset tekstit ovat levittäneet väärää kuvaa kielen kirjoitustavasta.[5]

Ylen saamelaisradio lähettää koltansaamenkielisiä lähetyksiä.[8] Saamelaisalueella kuuluvassa Saamen radiossa lähetetään viikoittain koltansaameksi hieman alle tunnin mittainen ajankohtaisohjelma. Radiolla on yksi vakituinen koltansaamenkielinen toimittaja. Television puolella digitaalisina lähetyksinä kaikissa Pohjoismaissa näkyvissä saamenkielisissä uutisissa on koltansaamenkielistä materiaalia harvoin, sillä uutistoimituksessa ei ole yhtään kieltä osaavaa toimittajaa.[6]

Saamelaisten ja saamelaiskielen asemaa valvomaan ja saamelaisten kielellistä ja kulttuurillista itsehallintoa toteuttamaan perustettiin vuonna 1996 lailla saamelaiskäräjät (sámediggi).[9] Yksi saamelaiskäräjien viidestä lautakunnasta on saamen kielineuvosto, joka muun muassa antaa kielen- ja nimistönhuoltoon liittyviä ohjeita ja suosituksia, edistää saamelaiskielten tutkimusta, jakaa tietoa saamelaiskielistä ja antaa yhdessä saamen kielen toimiston kanssa saamelaiskäräjille vaalikausittain kertomuksen saamen kielilain soveltamisesta ja saamelaisten kielioloista.[10][11] Saamen kielen toimisto on saamelaiskäräjiin kuuluva toimipaikka, joka edellä mainitun kertomuksen lisäksi muun muassa huolehtii käännösten toimittamista eri viranomaisille ja avustaa viranomaisia tulkkien hankkimisessa.[12]

Kieltä on yritetty elvyttää muun muassa julkaisemalla kirjallisuutta. Kaunokirjallisista teoksista koltansaameksi on käännetty pääasiassa lastenkirjoja. Myös alkuperäiskielisiä kirjoja on ilmestynyt jonkin verran. Kati-Claudia Fofonoff on esimerkiksi kirjoittanut runoteokset Pââsjooǥǥ Laulli (Paatsjoen laulut, 1988) sekä Jânnam muttum nuuˊbbiooˊri (Maa muovattu toisin päin, 1999). Vuonna 2000 julkaistiin koltansaamelaisten elämäntapaa esittelevä Õhtt eeˊǩǩ Oˊlssee da Såålla mieˊldd, jonka olivat laatineet Katri ja Matleena Fofonoff. Myös Antoine de Saint-Exupéryn Pikku prinssi on ilmestynyt koltansaameksi.[5][6]

Vuonna 2005 Tiina Sanila julkaisi ensimmäisen koltansaamenkielisen rock-albumin Sääˊmjânnam rocks!.[13] Vuonna 2007 on julkaistu kolttien vienalaiseen runonlauluun vertautuvia leuddeja kirjana ja CD-levynä Maaddârääˊjji leeuˊd. Se on Kolttien kyläkokouksen, Kansanmusiikki-instituutin ja Saamelaismuseo Siidan yhteinen julkaisu, jossa tekstit ovat sekä koltansaameksi, suomeksi että englanniksi.

Koltansaamenkielisestä kulttuuritarjonnasta huolimatta kielen kohtalo on avoin, sillä monet kolttalapset eivät ole enää oppineet kieltä vanhemmiltaan.[2]

Kielen opetus

[modifica | modifica wikitesto]

Inarissa koltansaamea opetetaan Menesjärven ala-asteella ja Sevettijärven koulussa äidinkielenä ja valinnaisena aineena, sekä Ivalon lukiossa valinnaisena aineena B2- ja B3-kielenä.[14][15] Keväällä 2005 oli ensimmäisen kerran mahdollista suorittaa koltansaamessa ylioppilastutkinnon vieraan kielen lyhyen oppimäärän koe, jossa ei kuitenkaan ole kuullunymmärtämisosuutta.[16] Koltansaamenkielisten opettajien määrä on hyvin alhainen, eikä mihinkään oppiaineeseen ole tarpeeksi kattavaa koltansaamenkielistä oppimateriaalia.[14]

Inarin kunta alkoi vuonna 1993 järjestää Sevettijärvellä niin sanottua kielipesätoimintaa, jonka tarkoituksena oli siirtää alle kouluikäisille lapsille koltansaamen taito kielikylpymenetelmällä. Periaatteena oli, että kielipesässä vähän tai ei ollenkaan koltansaamea osanneet lapset altistuisivat kielelle täysin koltansaamenkielisessä ympäristössä, ja oppisivat näin puhumaan kieltä. Koltansaamenkielinen kielipesä toimi vuonna 1993 kuusi kuukautta. Muutaman vuoden tauon jälkeen se aloitettiin jälleen vuonna 1997, mutta lopetettiin rahoituksen puutteen vuoksi jälleen vuonna 2001. Marraskuussa 1998 tehdyn arvioinnin mukaan kielipesätoiminnalla oli suuri merkitys koltansaamen elvyttäjänä alle kouluikäisten keskuudessa.[17][18]

Morfologia linguistica

[modifica | modifica wikitesto]

Koltansaame on synteettinen, paljon taivutusmuotoja käyttävä kieli, jossa on monia samoja piirteitä kuin muissa uralilaisissa kielissä. Se ei kuitenkaan ole tyypillinen agglutinatiivinen kieli kuten useat muut uralilaiset kielet, vaan se on paljolti kehittynyt fusionaalisempaan suuntaan. Täten sijapäätteitä ja muita kieliopillisia ominaisuuksia ei merkitä vain liitteillä, vaan ne myös aiheuttavat muutoksia itse sanajuuressa. Monet koltansaamen sanaliitteistä ovat portmanteaumorfeemeja, jotka ilmaisevat useita kieliopillisia ominaisuuksia samaan aikaan.

Il sami skolt ha 9 casi singolari, benché le forme di genitivo e accusativo sembrano identiche.

Pronomi personali

[modifica | modifica wikitesto]

Koltansaamessa esiintyy yksikön ja monikon lisäksi kaksikko eli duaali. Alla olevassa taulukossa persoonapronominit on taivutettu nominatiivissa ja genetiivissä/akkusatiivissa.

  Nominativo Genitivo
  Italiano Sami skolt Italiano Sami skolt
1a singolare io mon minun muu
2a singolare tu ton sinun tuu
3a singolare lui, lei son hänen suu
1a duale me (kaksi) muäna meidän (kahden) muännai
2a duale te (kaksi) tuäna teidän (kahden) tuännai
3a duale he (kaksi) suäna heidän (kahden) suännai
1a plurale me mij meidän mij
2a plurale te tij teidän tij
3a plurale he sij heidän sij

Alla olevassa taulukossa on pronominin hän taivutus eri luvuissa ja sijamuodoissa.

  Singolare Duale Plurale
Nominativo son suäna sij
Genitivo suu suännai sij
Accusativo suu suännaid siˊjjid
Illativo suˊnne suännaid siˊjjid
Locativo suˊst suännast siiˊst
Comitativo suin suännain siˊjjivuiˊm
Abessivo suutää suännaitää siˊjjitää
Essivo suuˊnen suännan -
Partitivo suuˊđed - -

Koltansaamen verbit taipuvat neljässä persoonassa (ensimmäinen persoona, toinen persoona, kolmas persoona ja neljäs persoona eli epämääräinen persoona), viidessä tapaluokassa (indikatiivi, imperatiivi, konditionaali, potentiaali ja optatiivi), kolmessa luvussa (yksikkö, kaksikko eli duaali ja monikko), sekä neljässä aikamuodossa (mennyt, ei-mennyt, perfekti ja pluskvamperfekti). Verbeillä on kuusi nominaalimuotoa (infinitiivi, gerundi, partisiipin aktiivi, abessiivi, partisiipin preesens ja partisiipin perfekti).

Il verbo di negazione

[modifica | modifica wikitesto]

Kuten suomessa, virossa ja muissa saamelaiskielissä, myös koltansaamessa käytetään kieltoverbiä. Koltansaamessa kieltoverbi taipuu tapaluokan (indikatiivi, imperatiivi ja optatiivi), persoonan (ensimmäinen, toinen, kolmas ja neljäs), sekä luvun (yksikkö, kaksikko ja monikko) mukaan.

  Indikatiivi, preesens Imperatiivi Optatiivi
  yks. kaks./mon. yks. kaks./mon. yks. kaks./mon.
1. jiõm jeäˊp - - jeällap
jim jep
2. jiõk jeäˊped jieˊl jieˊlled jieˊl jieˊlled
jik jeˊped jeˊl jeˊlled jeˊl jeˊlled
3. ij jiâ, jeä, jie - - jeälas jeällaz
4.
jeäˊt

Indikatiivin preseensin 3. persoonassa iˊlla, iˊlleäkku, iˊllää tai iˊllä yleensä kirjoitetaan ij + leat -yhdistelmän sijasta

Toisin kuin muissa saamenkielissä koltansaamessa kaksikolla ja monikolla ei ole enää omaa kieltoverbin muotoa, vaan käytetään monikkoa.

Suffisso possessivo

[modifica | modifica wikitesto]

Alterazioni fonetiche morfologiche o relative alla declinazione

[modifica | modifica wikitesto]

Fonetica e ortografia

[modifica | modifica wikitesto]

Sistema fonetico

[modifica | modifica wikitesto]

Il sistema vocalico della lingua sami skolt è complicato. Nella tabella seguente sono indicati la fonema e il suo grafema:

anteriore centrale posteriore
chiuse i (i) u (u)
semichiuse e (e) ɘ (õ) o (o)
semiaperte ɛ (e) ɐ (â) ɔ (å)
aperte a (ä) ɑ (a)
  • Eroa äänteiden /e/ ja /ɛ/ välillä ei näy standardiortografiassa, jossa molemmat kirjoitetaan samoin merkillä e.
  • /ɘ/ ääntyy melko samoin kuin viron õ /ɤ/.

Kuten suomessakin, vokaalit voivat olla joko pitkiä tai lyhyitä: leˊtt ’laiva’ & leeˊtt ’laivat’. Kaikki vokaalit voivat olla pitkiä ja lyhyitä.

Vokaalit muodostavat 12 diftongia.

anteriore anteriore e centrale posteriore e anteriore posteriore e centrale posteriore
chiuse e semichiuse ie (ie) (iõ) ue (ue) (uõ)
chiuse e semiaperte (ie) (iâ) (ue) (uâ) (uå)
chiuse e aperte ua (uä)
semichiuse e semiaperte (eâ)
semichiuse e aperte ea (ea)

Myös diftongit voivat olla lyhyitä tai pitkiä, joskaan tämä ei näy kirjoitusasussa. Lyhyet diftongit eroavat pitkistä niin pituutensa kuin painonsa avulla: Lyhyissä diftongeissa paino on jälkimmäisellä osalla, pitkissä ensimmäisellä.

Koltansaamen konsonantit on esitetty seuraavassa taulukossa. Kirjoitusjärjestelmän vastineet äänteille ovat sulkeissa.

labiaalinen dentaalinen / alveolaarinen postalveolaarinen liudentunut alveolaarinen palataalinen velaarinen
nasaalinen m (m) n (n) (nj) ŋ (ŋ)
soinnitton klusiili ¹ p (p) t (t) k (k)
soinnillinen klusiili ² b (b) d (d) g (g)
soinniton affrikaatta ¹ t͡s (c) t͡ʃ (č) c͡ç (ǩ)
soinnillinen affrikaatta ² d͡z (ʒ) d͡ʒ (ǯ) ɟ͡ʝ (ǧ)
soinniton sibilantti s (s) ʃ (š)
soinnillinen sibilantti z (z) ʒ (ž)
soinniton frikatiivi f (f) x (h)³
soinnillinen frikatiivi v (v) ð (đ) ʝ (j) ɣ (ǥ)
täry r (r)
lateraalinen l (l) (lj)
puolivokaalit w (u) j (i)

¹Soinnittomat klusiilit ja affrikaatat ääntyvät aspiroituina vokaalien ja sonoranttikonsonanttien jälkeen.

²Soinnilliset klusiilit ja affrikaatat ääntyvät yleensä vain heikosti soinnillisina.

³Äänteellä /x/ on myös allofoni [[[Aiuto:IPA|h]]] alkavana äänteenä.

Konsonantit voivat olla sekä lyhyitä että pitkiä (geminaattoja) sanan keskellä ja lopussa, molemmat ovat yleisiä. Konsonantin pituus voi erottua myös useammista peräkkäisistä konsonanteista: kuõskkâd ’koskettaa’ : kuõskâm ’kosken’.

Struttura e accento delle parole

[modifica | modifica wikitesto]

La lingua è scritta con un alfabeto latino, con cui usano diverse lettere supplementare:

А а Â â B b C c Č č Ʒ ʒ Ǯ ǯ D d
Đ đ E e F f G g Ǧ ǧ Ǥ ǥ H h I i
J j K k Ǩ ǩ L l M m N n Ŋ ŋ O o
Õ õ P p R r S s Š š T t U u V v
Z z Ž ž Å å Ä ä ˊ

In oltre, le lettere Q/q, W/w, X/x, Y/y e Ö/ö le usano con parole straniere. La lettera ˊ usano come segno molle.

Koltansaamen suomen kielestä eroavien merkkien (Ââ, Čč, Ʒʒ, Ǯǯ, Đđ, Ǧǧ, Ǥǥ, Ǩǩ, Ŋŋ, Õõ, Šš, Žž ja ˊ) tuottamiseksi tarkoitetut tietotekniset ratkaisut eivät ole usein yhteensopivia keskenään, mikä aiheuttaa merkkien vääristymisen, kun tekstiä siirretään järjestelmästä toiseen. Toisaalta fontit eivät ole kovinkaan kattavia, minkä vuoksi kielellä julkaistut painotuotteet ovat epäammattimaisen näköisiä. Usein merkistövirheiden taustalla on monien fonttien toteutuksessa käytetty 8-bittinen ympäristö. Unicoden mukaisen koodauksen käyttöä hankaloittaa sopivien näppäimistöajurien puute. Toisaalta vajavaisen lokalisoinnin takia esimerkiksi luettelointi on hyvin työlästä toimivan aakkostuksen puuttuessa.[6]

Vaikka koltansaame onkin puhujamäärältään pieni kieli, jakautuu se neljään päämurteeseen: Näätämön, PaatsjoenPetsamon, Suonikylän ja Nuortijärven murteisiin, joista Näätämön murre on todennäköisesti jo sammunut. Suomen puolelle evakkoon siirtyneet koltat puhuvat Paatsjoen-Petsamon ja Suonikylän murteita, kun taas Kuolan niemimaalle jääneet puhuvat Nuortijärven murretta.[2] Kirjakieli perustuu Suonikylän murteeseen.[3]

  • Korhonen, Mikko; Mosnikoff, Jouni; Sammallahti, Pekka, Koltansaamen opas, Castrenianum, 1973, ISBN 951-45-0189-6.
  • Moshnikoff, Satu, Muu vuõssmõs sääˊmǩeˊrjj, 1987, ISBN 951-47-1113-0.
  • Mänty, Sirpa; Fofonoff, Katri, Mattu saaˊnid, Sääˊmteˊǧǧ, 2002, ISBN 952-441-080-X.
  • Sammallahti, Pekka; Mosnikoff, Jouni, Suomi–koltansaame-sanakirja = Lääˊdd -sääˊm sääˊnnǩeˊrjj, Girjegiisá, 1991, ISBN 951-8939-17-9.
  • Sammallahti, Pekka; Mosnikoff, Jouni, Uˊcc sääm-lääˊdd sääˊnnǩeârjaž = Pieni koltansaame–suomi-sanakirja, Jorgaleaddji, 1988, ISBN 951-8939-02-0.
  • Jouste, Mark; Mosnikoff, Elias; Sivertsen, Seija, Maaddârääˊjji Leeuˊd / Esivanhempien Leuddit / The Leuˊdds of The Ancestors, libro e CD, Istituto di Musica Popolare, Il museo di sami Siida e la riunione paesana di sami skolt, 2007.

Collegamenti esterni

[modifica | modifica wikitesto]